Metsän lannoituksen verohyödyt
kymenlaakso
Metsän lannoitus sopii jokaisen metsänomistajan tavoitteisiin. Kukapa ei haluaisi oman metsänsä tuottavan järeämpää tukkipuuta, samalla hiiltä sitoen ja parantaen metsän taloudellista tuottoa.
Etukäteen suunnittelemalla lannoituksen verotusta on mahdollista keventää käyttämällä menovarausta. Menovarauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa osa metsätalouden pääomatuloista varataan käytettäväksi tulevina vuosina metsänhoitoon. Menovarauksen ansiosta kuluvan vuoden verotaakka kevenee.
Menovaraus käytännössä
Menovaraus voidaan tehdä verovuonna, jona saat metsästäsi tuloja, esimerkiksi puukaupasta. Se ei ole todellinen kulu, vaan oletus metsätalouden tulevista kuluista, kuten istutus- tai lannoituskulut. “Metsätalouden pääomatulosta voi tehdä menovarauksen, jolla kattaa seuraavien vuosien menoja. Menovaraus saa olla enintään 15 % metsätalouden pääomatulosta, josta on ensin vähennetty mahdollinen metsävähennys ja hankintatyön arvo”, Mhy Kymenlaakson metsäasiantuntija Katja Vekka-Koskela kommentoi.
Menovarausta tehdessä tulee huomioida, että se tulee tilittää kokonaan viimeistään neljäntenä vuotena varauksen tekemisestä, oli menoja tai ei. “Menovarausta voi käyttää osissa eli kaikkea ei tarvitse tilittää yhdellä kertaa. Tämä on hyvä etenkin isoissa puukaupoissa, joissa verotus menee korkeammalle veroprosentille sekä kuolinpesille ja muille, joilla ei ole säännöllistä puukauppatuloa”, Vekka-Koskela muistuttaa.
“Menovarauksen käyttö on siis hyvää verosuunnittelua, jonka avulla säästät veroissa. Tulee kuitenkin muistaa, että menovaraus vaatii tarkkaa kirjanpitoa varauksen käytöstä ja metsänomistajan on huolehdittava tilityksestä aikarajan puitteissa”, Vekka-Koskela jatkaa.
Mikäli et ole metsäveroilmoitusta täyttäessäsi hoksannut tehdä menovarausta, ei hätää, sillä voit tietenkin vähentää lannoitukseen käytetyt eurot lannoitusvuoden verotuksessa. Metsäveroilmoituksen täytössä ja verosuunnittelussa voit kääntyä oman metsäasiantuntijasi puoleen. “Me teemme kokonaisuutta ajatellen pienellä kustannuksella metsäveroilmoituksen metsänomistajan puolesta. Otamme verotuksessa huomioon menneen vuoden lisäksi tulevien vuosien verosuunnittelun, eikä metsänomistajan tarvitse itse murehtia esimerkiksi menovarauksen tai metsävähennyksen muistamisesta,” Vekka-Koskela summaa.
Lannoitus osana sukupolvenvaihdoksen suunnittelua
Metsän lannoitus on hyvä sijoitus myös sukupolven vaihdosta pohdittaessa. Lannoitus lisää metsän arvoa ja voit jättää metsä entistä paremmassa kasvukunnossa jälkipolville. Metsätilan luovuttaja voi vähentää lannoituskulut verotuksessa ja uusi sukupolvi saa arvokkaamman metsätilan hallintaansa.
Jenny Alho
Markkinoinnin asiantuntija ja metsäalan osaaja
Liittyvät bloggaukset
Tet-harjoittelussa Mhy Kymenlaaksolla
Kymenlaakso
Työjaksoni metsänhoitoyhdistyksellä oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Opin kuinka montaa eri tekijää tarvitaan kestävään metsänhoitoon ja kuinka suuri merkitys jokaisella tekijällä on. Itse pääsin tutustumaan lähes jokaiseen vaiheeseen metsänhoidosta niin istuttamisesta puunkaatoon. Jokainen päivä oli kiinnostava ja opin niistä paljon uutta. Pääsin tutustumaan monien uusien ihmisten kanssa ja sain heiltä paljon uusia oppeja ja tietoja metsäalaan ja metsänhoitoon liittyen.
Miljoona pientä hiilensitojaa ja pottiputken klonksuntaa
Kymenlaakso
Toukokuussa sain olla mukana Apulanta-yhtyeen järjestämässä ”Minusta kasvaa puu” -tapahtumassa opastamassa puiden istutusta. Vettä tuli taivaan täydeltä ja turve värjäsi vaatteet ruskean täplikkäiksi, mutta kurjasta kelistä huolimatta kaikilla osallistujilla oli loistava henki päällä. Samaan aikaan oman metsäviljelykautemme avajaisissa riitti vilinää: metsänomistajat kävivät hakemassa meiltä istutettavaksi huikeat 400 000 tainta. Toiset noutivat laatikon tai kaksi paikkaistutukseen, kun taas toisille oli varattu useampi lavallinen. Aika monen auton ja peräkärryn kuormaan lähti matkaan kaikkia kolmea pääpuulajiamme.
Yhdessä oppien – metsäasiantuntijat kehittivät työtään yli aluerajojen
Hanna Virtanen
Kymenlaakso
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijat kohtasivat vertaisoppimisen merkeissä APA-päivässä. APA-päivä eli asiantuntijapäivä tarkoittaa työskentelymallia, jossa asiantuntijat muodostavat pareja yli aluerajojen ja oppivat toisiltaan käytännön asiakastyössä. Päivän keskiössä on metsäasiantuntijan työn kehittäminen ja tavoitteena on löytää entistä sujuvampia ja toimivampia tapoja tehdä työtä arjessa.
